Ensimmäiset viikot uutena fennialaisena

Vaikka ensimmäisestä viikostani Fennian lakisääteisten työtapaturmakorvausten osastolla on jo vierähtänyt aikaa, muistan hyvin ensimmäisten päivien ja viikkojen tunnelmat. Minulla ei alun perin ollut edes kovin kirkasta kuvaa siitä, mitä olimme menossa tekemään, sillä hakemusta lähettäessäni en edes ajatellut tulevani valituksi. Onnekseni toisin kävi.

Tammikuussa ensimmäisen päivän jälkeen olo oli melko häkeltynyt tietotulvasta: meidät esiteltiin niin monelle ihmiselle, kierrätettiin ympäri taloa, käytiin perusasioita läpi. Oikeastaan koko ensimmäisen viikon teemasanana voisi olla ’informaatioähky’, ja vaikka päivämme eivät olleet mitenkään fyysisesti kuluttavia, oli kaiken uuden opettelu ja sisäistäminen niin raskasta, että olin illalla aina aivan poikki.

Työhön perehdyttäminen oli erilaista kuin missään aiemmassa työssäni: ensimmäiset kolme ja puoli viikkoa pidettiin tietokoneluokassa, jossa opeteltiin teoriaa ja järjestelmien käyttöä. Perehdyttäjiä oli kaksi, ja meitä harjoittelijoita kolme. Opetus oli onneksi enimmäkseen keskustelevaa puuduttavan luennoinnin sijasta.

Työtapaturmien korvaamisesta on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa, jonka perussisältöä perehdytyksessä kävimme läpi, esimerkiksi sitä, miten laki määrittelee tapaturman. Olen itse kiinnostunut juridiikasta, joten luonnollisesti olin tästä aika innoissani (niin kuivalta kuin ehkä kuulostaakin). Tämän lisäksi kävimme läpi tiettyjä lääketieteellisiä seikkoja, joita on otettava huomioon korvausratkaisua tehdessä.

Kolme ja puoli viikkoa perehdytysjaksoa meni valtavan nopeasti, ja sen jälkeen oli aika siirtyä osastolle muiden korvausratkaisijoiden seuraan. Aluksihan se tietysti jännitti, sillä tietokoneluokassa päätöksiä tehdessä kaikki tekemämme asiat menivät kouluttajien kautta. Nopeasti siihen kuitenkin tottui, ja sitä edesauttoi se, että työkaverit ovat niin ystävällisiä ja avuliaita. Tässä työssä hallittava tietomäärä on kuitenkin niin suuri eikä yksikään käsittelyyn tuleva vahinko ole samanlainen, joten tärkeä taito on osata kysyä ja selvittää.

Emmi Kotilainen, Fennian korvausratkaisija